Opiskelija sisälläni taas on onnellinen! Kävin ryöväämässä (kylläkin luvan kanssa) rinkallisen eli noin 10 kiloa omenoita kaverini kotipihasta. Matka oli kyllä mielenkiintoinen. Alamäki rullasi vähän liiankin hyvin, melkein jarrut pyörästä piti ja loppumatka olikin sitten ylämäkeä. Mutta voin sanoa, että se oli sen arvoista.
Suurin osa omenoista meni soseeksi. Perus hillosokeripaketin reseptillä, vähäsokerisemmalla versiolla tein suurimman osan ja osasta tein sokeritonta. Pakkasessa on nyt 25 rasiallista vaaleanpunaista omenasosetta.
Omenasose hillosokerilla
1 kg valmiiksi pilkottuja ja siemenkodattomia omenoita
noin 330 g hillosokeria
5 dl vettä
(sitruunamehua)
Sokeriton omenasose
1 kg valmiiksi pilkottuja ja siemenkodattomia omenoita
5 dl vettä
puolikkaan sitruunan mehu
Keitä omenoita noin puolessa vesimäärästä ja soseuta omenat sauvasekottimella. Soseutusta ennen purista joukkoon sitruunan mehut. Lisää loput vedestä ja sekoita tarvittaessa hillosokeri joukkoon. Keitä hillosokerisosetta 10 minuuttia ja jaa sose rasioihin.
Ainakin pakkasessa soseet pärjää hyvin. Kellarisäilytystä en ole kokeillut, mutta onneksi toistaiseksi pakkasessa on vielä tilaa. Tänä vuonna en vielä kokeillut säilöä omenapaloja. Ilmeisesti sokeriliemi on paras vaihtoehto. Viime vuonna keittelin pienen hetken ja laitoin pakkaseen. Ei ainakaan pilalle mennyt.
Tänään piti muutamista jäljelle jääneistä omenoista tehdä pari omenapiirakkaa. Kaisalle sopivana piirakkana tein Omenatorttua toisinpäin ja yleiseen jakoon Omena-toscapiirakkaa. Tietenkin vanilijakastikkeella ja vanilijajäätelöllä kuorrutettuna! Omena-tosca oli kyllä mielettömän hyvää ja pehmeää. Kannattaa kokeilla.
sunnuntai 28. elokuuta 2011
perjantai 24. kesäkuuta 2011
Se parempi ABC-burgeri
Kaisa on varastanut katalan ovelasti tämän idean eräästä lontoolaisesta muinoin pystyssä olleesta hampurilaisravintolasta. Tosin samalla paikalla on nykyäänkin varsin herkullista ruokaa tarjoileva ravintola Byron. Mutta mehän tehtiin parempaa, tietenkin!
ABC (avocado, bacon, chicken) -burgerit
pekonia
kanafileitä
täysjyväpaahtoleipää
voita
salaatinlehtiä
suolaa
mustapippuria
Tee-se-itse Guacamole
1 iso sipuli
3 avokadoa
sitruunamehua
mustapippuria
valkopippuria
viherpippuria
suolaa
Kuori sipulit ja avokadot, pilko ja laita tehosekoittimeen.
Lisää mausteet ja sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää mausteita oman maun mukaan.
Paista ja mausta kanafileet pannulla. Paista pekonit ja paista leivät pekonirasvassa sekä voissa.
Kasaa burgerit: leipä, guacamole, kana, pekoni, salaatti, guacamole, leipä.
NAM ja ruokajuomaksi juhannuksen kunniaksi Viron tuliaisia!
ABC (avocado, bacon, chicken) -burgerit
pekonia
kanafileitä
täysjyväpaahtoleipää
voita
salaatinlehtiä
suolaa
mustapippuria
Tee-se-itse Guacamole
1 iso sipuli
3 avokadoa
sitruunamehua
mustapippuria
valkopippuria
viherpippuria
suolaa
Kuori sipulit ja avokadot, pilko ja laita tehosekoittimeen.
Lisää mausteet ja sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää mausteita oman maun mukaan.
Paista ja mausta kanafileet pannulla. Paista pekonit ja paista leivät pekonirasvassa sekä voissa.
Kasaa burgerit: leipä, guacamole, kana, pekoni, salaatti, guacamole, leipä.
NAM ja ruokajuomaksi juhannuksen kunniaksi Viron tuliaisia!
torstai 19. toukokuuta 2011
Kesä ja sadepäivät
Kyllä! Nyt on loma tai oikeastaan se alkoi jo viime perjantaina. Työt ja leoviikonloppu pitivät kiireisenä, eikä pitänyt jättää kuin graafisen suunnittelun tehtävät viimeiselle illalle. Vietän loman ensimmäistä varsinaista vapaapäivää ja tietenkin sataa ja on kylmä. Eipä ärsytä olla sisällä, siivota ja pyykätä.
Tuntuu, että pitkästä aikaa tänään iski ruokainspiraatio. Belgian reissua lämmöllä muistellen piti tuhertaa parsasta jotain ja sadepäiväänhän kuuluu keitto. Voisilmäpelin parsakeitosta sovelsin vähän mausteisemman version.
Parsa-kookoskeitto
nippu parsaa (500g)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl voita
1 rkl oliiviöljyä
5 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
mustapippuria
valkopippuria
chilijauhetta
currya
puoli purkillista kookosmaitoa
n. 1 rkl sitruunamehua
Pese ja leikkaa parsoista puumaiset osat pois, paloittele loput. Hienonna sipulit ja kuullota niitä kattilassa pari minuuttia. Lisää parsat ja kuullota lisää muutaman minuutin ajan. Lisää vesi ja mausteet. Anna kiehua noin 20 minuuttia niin, että voit soseuttaa parsat. Soseuta parsat ja lisää kookosmaito ja sitruunamehu.
Sunnuntaina piti kirjoittaa hehutuspostaus, mutta ei Leijonajuhlilta jaksanut enää. Vietettiin kisakatsomoa kaverin luona ja tein Pätkismuffinseja, joita Kaisakin pystyi syömään! Toisaalta itse jouduin tekemään pienen myönnytyksen vehnäjauhojen suhteen. Eihän herkuttelua voi kieltää, jos muuten syö hyvin. Pitäisi vielä saada kuva tänne. Lisään, kun saan sen. Tässä ohje:
Munattomat Pätkismuffinsit
50 g voita
1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
4,5 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2,5 dl vettä
pätkispussi
Vatkaa pehmeä voi ja sokerit keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sokeri voi sekoitukseen vuorotellen veden kanssa. Paloittele tai hienonna pätkikset ja lisää joukkoon.
Jaa vuokiin ja paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.
Syö hyvässä seurassa ja vaikka jäätelön kanssa. Niin me tehtiin!
Tuntuu, että pitkästä aikaa tänään iski ruokainspiraatio. Belgian reissua lämmöllä muistellen piti tuhertaa parsasta jotain ja sadepäiväänhän kuuluu keitto. Voisilmäpelin parsakeitosta sovelsin vähän mausteisemman version.
Parsa-kookoskeitto
nippu parsaa (500g)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl voita
1 rkl oliiviöljyä
5 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
mustapippuria
valkopippuria
chilijauhetta
currya
puoli purkillista kookosmaitoa
n. 1 rkl sitruunamehua
Pese ja leikkaa parsoista puumaiset osat pois, paloittele loput. Hienonna sipulit ja kuullota niitä kattilassa pari minuuttia. Lisää parsat ja kuullota lisää muutaman minuutin ajan. Lisää vesi ja mausteet. Anna kiehua noin 20 minuuttia niin, että voit soseuttaa parsat. Soseuta parsat ja lisää kookosmaito ja sitruunamehu.
Sunnuntaina piti kirjoittaa hehutuspostaus, mutta ei Leijonajuhlilta jaksanut enää. Vietettiin kisakatsomoa kaverin luona ja tein Pätkismuffinseja, joita Kaisakin pystyi syömään! Toisaalta itse jouduin tekemään pienen myönnytyksen vehnäjauhojen suhteen. Eihän herkuttelua voi kieltää, jos muuten syö hyvin. Pitäisi vielä saada kuva tänne. Lisään, kun saan sen. Tässä ohje:
Munattomat Pätkismuffinsit
50 g voita
1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
4,5 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2,5 dl vettä
pätkispussi
Vatkaa pehmeä voi ja sokerit keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sokeri voi sekoitukseen vuorotellen veden kanssa. Paloittele tai hienonna pätkikset ja lisää joukkoon.
Jaa vuokiin ja paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.
Syö hyvässä seurassa ja vaikka jäätelön kanssa. Niin me tehtiin!
torstai 12. toukokuuta 2011
Soveltavassa keittiössä, osa en-tiedä-edes-mikä
Jos ei koko päivänä ole syönyt kevyttä fetasalaattia enempää, niin luulisi ruuanlaiton olevan "aivan sama, kunhan saan jotain". Tänään töistä tullessa lähdin lenkille ja kaikessa rauhassa aloitin tekemään ruokaa. Kotoa tuodut hirvenlihat vaatii suuremman vaivan kuin pikaisen paistamisen! Ruokalistalta löytyi siis Hirvenlihamureke paprikakastikkeella ja keitettyä parsakaalta. Ohjeen olen joskus netistä löytänyt, mutta en muista mistä. Tässä kuitenkin sovellettu ohje:
Jauhelihamureke ja paprikakastike
Mureke:
100g ranskankermaa
3/4 dl ruisjauhoja
1 sipuli
voita paistamiseen
200g hirven jauhelihaa
1 muna
suolaa
rosmariinia
mustapippuria
Paprikakastike:
paprika
250g paseerattua tomaattia
100g ranskankermaa
100g aurinkokuivattutomaattituorejuustoa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
Ja kuinka tämä herkku syntyy:
Sekoita ranskankerma ja ruisjauhot. Pilko sipulit ja paista ne voissa pehmeiksi. Yhdistä kaikki ainekset kivaksi mössöksi ja muotoile murekkeet pellille. Itse tein neljä pientä mureketta. Helppo pakastaa, koska opiskelijahan tekee kerralla paljon ruokaa. Paista murekkeita uunissa 175 asteessa 45-60 minuuttia, riippuen murekkeiden koosta. Kastikkeen voi luonnollisesti valmistaa, kun murekkeet ovat uunissa. Poista paprikoista siemenet ja pilko ne kattilaan. Lisää paseerattu tomaatti ja anna kiehua kevyesti noin 10 minuuttia. Lisää loput aineet ja keitä muutaman minuutin verran. Soseuta kaikki ja se on siinä. Samalla voi keitellä parsakaalia, kukkakaalia tai jotain mistä tykkää!
Soveltakaa mitenkä tykkäätte!
Jauhelihamureke ja paprikakastike
Mureke:
100g ranskankermaa
3/4 dl ruisjauhoja
1 sipuli
voita paistamiseen
200g hirven jauhelihaa
1 muna
suolaa
rosmariinia
mustapippuria
Paprikakastike:
paprika
250g paseerattua tomaattia
100g ranskankermaa
100g aurinkokuivattutomaattituorejuustoa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
Ja kuinka tämä herkku syntyy:
Sekoita ranskankerma ja ruisjauhot. Pilko sipulit ja paista ne voissa pehmeiksi. Yhdistä kaikki ainekset kivaksi mössöksi ja muotoile murekkeet pellille. Itse tein neljä pientä mureketta. Helppo pakastaa, koska opiskelijahan tekee kerralla paljon ruokaa. Paista murekkeita uunissa 175 asteessa 45-60 minuuttia, riippuen murekkeiden koosta. Kastikkeen voi luonnollisesti valmistaa, kun murekkeet ovat uunissa. Poista paprikoista siemenet ja pilko ne kattilaan. Lisää paseerattu tomaatti ja anna kiehua kevyesti noin 10 minuuttia. Lisää loput aineet ja keitä muutaman minuutin verran. Soseuta kaikki ja se on siinä. Samalla voi keitellä parsakaalia, kukkakaalia tai jotain mistä tykkää!
Soveltakaa mitenkä tykkäätte!
tiistai 3. toukokuuta 2011
Reissueväät
Voileipiä, sipsiä, karkkia! Voi apua nuita junien ravintolavaunuja ja lentokenttien kahviloita. Jos ei leipää haluaisi aina syödä, niin mitä jää vaihtoehdoiksi. Kriteerinä on, että sitä voi napostella. Aina ei tarvitsisi heti pitää evästaukoa sen takia, että ruoka lämpenee tai pilaantuu liian nopeasti. Esimerkiksi salaatit ja maitoa sisältävät on vähän riskialttiita ruokia siinä suhteessa. Salaateissa huonoa on se, että niille pitäisi aina olla vesitiivis rasia ja tyhjänä sen säilyttäminen koko reissun ajan tuntuu välillä turhalta.
Kierrätyksen nojalla ostin ennen Belgiaan lähtöä Light my firen Mealkitin. Olen jo pitkään himoinnut ostavani semmoisen, mutta en tapani mukaan ollut raskinut sijoittaa siihen sitä huimaa 15 euroa. Vähän kyllä harmittaa, etten saanut jotain normaalista poikkeavampaa väriä, vaan tyydyin klassiseen punaiseen. Pitää vielä myöhemmin hifistellä ja ostaa luhalle oma kotelo!
Kismittää muuten vielä tuo eväsasia siinäkin mielessä, että kahviloiden hinnat pyörii opiskelijabudjetin näkökulmasta pilvissä. On silti liian helppoa vaan ostaa sieltä se valmis voileipä ja kahvi tai tee. Oikeasti helpompaa olisi ennen reissua ostaa ne pari hedelmää tai porkkanaa ja pilkkoa valmiiksi rasiaan. Menomatkalla valmistautuminen toimi tällä kertaa paremmin. Toiseen rasiaan voisi sekoitella pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Vesipullo matkaan ja lyhyt reissu on helposti tehty.
Pidemmällä matkalla haluaisi vähän tukevampaa ruokaa, verrattavissa esimerkiksi niihin iänikuisiin voileipiin. Tulikin mieleen vähän karpimmat sämpylänkorvikkeet. Karppaus.infon resepteistä bongasin juustoleipäset, joita olen soveltanu pariin otteeseen.
Juustoleipäset, Jennin versio
noin 8-10 leipästä, 225 astetta
2 munaa
1,5 dl siemeniä, ruisjauhoja ja hiutaleita
2 dl juustoraastetta
1-2 tl leivinjauhetta
Koko pakka sekaisin, kokkareita pellille ja uuniin. Vähän rusketuttuaan voi ottaa pois ja ah NAM!
Vaihtelua saa siemen-jauho-hiutaleseosta vaihtelemalla. Näitten väliin voi sitten vaikka leikkeleitä tai muuta laittaa. Säilyy vähintäänkin yhtä pitkään kuin voileivätkin.
Aion kyllä koittaa tehdä jonkin vielä vähän pidempään säilyvämmän reseptin matkoille. Eihän se kuitenkaan vaadi siinä pakkaamisen ohella yleensä hirveästi aikaa valmistella eväitäkään. Jokatapauksessa edellinen ilta menee myöhään...
Kohta onkin juna perillä Jyväskylässä!
Kierrätyksen nojalla ostin ennen Belgiaan lähtöä Light my firen Mealkitin. Olen jo pitkään himoinnut ostavani semmoisen, mutta en tapani mukaan ollut raskinut sijoittaa siihen sitä huimaa 15 euroa. Vähän kyllä harmittaa, etten saanut jotain normaalista poikkeavampaa väriä, vaan tyydyin klassiseen punaiseen. Pitää vielä myöhemmin hifistellä ja ostaa luhalle oma kotelo!
Kismittää muuten vielä tuo eväsasia siinäkin mielessä, että kahviloiden hinnat pyörii opiskelijabudjetin näkökulmasta pilvissä. On silti liian helppoa vaan ostaa sieltä se valmis voileipä ja kahvi tai tee. Oikeasti helpompaa olisi ennen reissua ostaa ne pari hedelmää tai porkkanaa ja pilkkoa valmiiksi rasiaan. Menomatkalla valmistautuminen toimi tällä kertaa paremmin. Toiseen rasiaan voisi sekoitella pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Vesipullo matkaan ja lyhyt reissu on helposti tehty.
Pidemmällä matkalla haluaisi vähän tukevampaa ruokaa, verrattavissa esimerkiksi niihin iänikuisiin voileipiin. Tulikin mieleen vähän karpimmat sämpylänkorvikkeet. Karppaus.infon resepteistä bongasin juustoleipäset, joita olen soveltanu pariin otteeseen.
Juustoleipäset, Jennin versio
noin 8-10 leipästä, 225 astetta
2 munaa
1,5 dl siemeniä, ruisjauhoja ja hiutaleita
2 dl juustoraastetta
1-2 tl leivinjauhetta
Koko pakka sekaisin, kokkareita pellille ja uuniin. Vähän rusketuttuaan voi ottaa pois ja ah NAM!
Vaihtelua saa siemen-jauho-hiutaleseosta vaihtelemalla. Näitten väliin voi sitten vaikka leikkeleitä tai muuta laittaa. Säilyy vähintäänkin yhtä pitkään kuin voileivätkin.
Aion kyllä koittaa tehdä jonkin vielä vähän pidempään säilyvämmän reseptin matkoille. Eihän se kuitenkaan vaadi siinä pakkaamisen ohella yleensä hirveästi aikaa valmistella eväitäkään. Jokatapauksessa edellinen ilta menee myöhään...
Kohta onkin juna perillä Jyväskylässä!
maanantai 2. toukokuuta 2011
Reissussa rähjääntyy
Laskeuduin perjantaina Belgian maaperälle kaverini kanssa ja nyt vietän viimeistä iltaa täällä. Vieraissa maissa parasta ja ehkä eksoottisinta on yleensä ruokailutavat ja -tottumukset, joten niihin on tullut tutustuttua tällä kertaa paremmin. Olen siis aiemmin, noin 4,5 vuotta sitten, käynyt täällä, koska setäni vaimo ja tällä hetkellä myös setäni asuu lähellä Brysselin keskustaa. Ensimmäiset päivät vierailtiin leotuttavien luona ja sunnuntaina eli vappupäivänä oltiin Belgian leojen kansallisessa aktiviteetissa Bobbejaanlandin huvipuistossa.
Ruokakulttuuri näkyy täällä, aivan kuten Suomessakin ihmisissä. Ranskanperunat ja vaaleat leivät eivät luonnollisesti suurina määrinä imartele ihmisvartaloa. Kasviksia on jonkin verran ja lihaa käytetään ruokailussa paljon. Merenelävät ovat kyllä hyviä (sopivasti suolattuna, ei liian kuten satuin eilen kokemaan lähiravintolassa)! Lauantaipäivän välipalana tai kevyenä lounaana syötiin aivan mielettömän hyviä jättikatkarapuja ja joitain toisia mereneläviä taikinassa ja rasvassa paistettuna. Ihanan kevyttä! Eilen tosiaan söin katkaravuilla täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Katkarapujen kastike oli aivan mielettömän suolaista ja sitä oli kaikkialla. Yleensä en juurikaan jätä ruokaa, mutta en vaan pystynyt sitä syömään kovin paljoa.
Muuten ruoka on ollut mielettömän hyvää, vaikka olenkin karppauksesta joutunut luistamaan kulttuurikokemusten tähden. Suklaata en ole voinut jättää syömättä ja eri oluita on maisteltu. Belgia onkin suklaa- ja olutmaa. Maistoin muuten ensimmäistä kertaa etanoita ja simpukoita! Menee ehkä vielä totuttelussa aikaa, mutta eiköhän niitä joskus vielä syödä. Täällä alkaa olemaan parsakausi, joten sitäkin on pariin otteeseen lautasella ollut. Erilaisilla kastikkeilla, harmittaa vain, etten tilannut sitä perinteisintä Belgialaista vaihtoehtoa eli murskattua kananmunaa. Seuraavalla kerralla sitten.
Setäni vei minut yhteen vähän syrjäisempään suklaakauppaan Zaabääriin, ja se taisi olla samalla myös suklaabaari. Ensimmäisenä meille tarjottiin lämpimät kaakaot ja maistiaisia oli ympäri myymälää. Maustettuja suklaita oli toistakymmentä lajia. Mielenkiintoisin maistamani oli varmasti currysuklaa ja chilisuklaa oli aika paljon tujumpaa, mitä Fazerin chilisuklaa. Mukaan kuitenkin lähti vain yksi paketti anissuklaata ja kolme isoa pussia yrttejä: rosmariini, rakuuna ja basilika. Oli ihan mielettömän halpoja ne yrtit ja olen päättänyt täydentää maustekaappiani, niin piti käyttää tilaisuus hyväksi.
Muita ruokajuttuja tarttui mukaani niin kaupoista kuin sedältäni. Kahta erilaista teetä, vähän erikoisempaa mustaa teetä Marco Poloa ja Bouddha Bleuta, joka on vihreä tee. Setäni vaimon keräilemistä Melita kahvinsuodattimista he laittoivat mukaani kaksi pientä ja yhden isomman. Toimivat joko pashamuotteina tai ihan kahvisuodattimina, vaikka minulla onkin kahvinkeitin. Sain myös ihanan teepannun ja teesiivilän. Saa nähdä mahtuuko kaikki shoppailut ja tuomiset matkalaukkuihin. Toisaalta laukut oli puolillaan tullessa, joten suuria survomisia tuskin tarvitsee tehdä. En malta odottaa, että pääsen keittelemään kunnon teetä ja syömään tuliaissuklaita!
Palataan asiaan kuvin ja kokemuksin, kun pääsen Suomeen takaisin! Sitten pitää palata myös takaisin ruotuun ruokavalion suhteen.
Ruokakulttuuri näkyy täällä, aivan kuten Suomessakin ihmisissä. Ranskanperunat ja vaaleat leivät eivät luonnollisesti suurina määrinä imartele ihmisvartaloa. Kasviksia on jonkin verran ja lihaa käytetään ruokailussa paljon. Merenelävät ovat kyllä hyviä (sopivasti suolattuna, ei liian kuten satuin eilen kokemaan lähiravintolassa)! Lauantaipäivän välipalana tai kevyenä lounaana syötiin aivan mielettömän hyviä jättikatkarapuja ja joitain toisia mereneläviä taikinassa ja rasvassa paistettuna. Ihanan kevyttä! Eilen tosiaan söin katkaravuilla täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Katkarapujen kastike oli aivan mielettömän suolaista ja sitä oli kaikkialla. Yleensä en juurikaan jätä ruokaa, mutta en vaan pystynyt sitä syömään kovin paljoa.
Muuten ruoka on ollut mielettömän hyvää, vaikka olenkin karppauksesta joutunut luistamaan kulttuurikokemusten tähden. Suklaata en ole voinut jättää syömättä ja eri oluita on maisteltu. Belgia onkin suklaa- ja olutmaa. Maistoin muuten ensimmäistä kertaa etanoita ja simpukoita! Menee ehkä vielä totuttelussa aikaa, mutta eiköhän niitä joskus vielä syödä. Täällä alkaa olemaan parsakausi, joten sitäkin on pariin otteeseen lautasella ollut. Erilaisilla kastikkeilla, harmittaa vain, etten tilannut sitä perinteisintä Belgialaista vaihtoehtoa eli murskattua kananmunaa. Seuraavalla kerralla sitten.
Setäni vei minut yhteen vähän syrjäisempään suklaakauppaan Zaabääriin, ja se taisi olla samalla myös suklaabaari. Ensimmäisenä meille tarjottiin lämpimät kaakaot ja maistiaisia oli ympäri myymälää. Maustettuja suklaita oli toistakymmentä lajia. Mielenkiintoisin maistamani oli varmasti currysuklaa ja chilisuklaa oli aika paljon tujumpaa, mitä Fazerin chilisuklaa. Mukaan kuitenkin lähti vain yksi paketti anissuklaata ja kolme isoa pussia yrttejä: rosmariini, rakuuna ja basilika. Oli ihan mielettömän halpoja ne yrtit ja olen päättänyt täydentää maustekaappiani, niin piti käyttää tilaisuus hyväksi.
Muita ruokajuttuja tarttui mukaani niin kaupoista kuin sedältäni. Kahta erilaista teetä, vähän erikoisempaa mustaa teetä Marco Poloa ja Bouddha Bleuta, joka on vihreä tee. Setäni vaimon keräilemistä Melita kahvinsuodattimista he laittoivat mukaani kaksi pientä ja yhden isomman. Toimivat joko pashamuotteina tai ihan kahvisuodattimina, vaikka minulla onkin kahvinkeitin. Sain myös ihanan teepannun ja teesiivilän. Saa nähdä mahtuuko kaikki shoppailut ja tuomiset matkalaukkuihin. Toisaalta laukut oli puolillaan tullessa, joten suuria survomisia tuskin tarvitsee tehdä. En malta odottaa, että pääsen keittelemään kunnon teetä ja syömään tuliaissuklaita!
Palataan asiaan kuvin ja kokemuksin, kun pääsen Suomeen takaisin! Sitten pitää palata myös takaisin ruotuun ruokavalion suhteen.
torstai 28. huhtikuuta 2011
Sosesoppaa
Rakastan lihaa. Lihaa, lihaa, lihaa! Lihan syöminen on jollain hyvin alkukantaisella tavalla sielua tyydyttävää ja hyväilevää. Mutta lihansyönnistä saa nykyään suuren suuria omantunnontuksia. Siksi paljastankin salaisen paheeni: kasvissosekeitot! En ole ikinä hirveästi diggaillut kasvisten tai hedelmien syönnistä (ne ovat jotenkin outo konsepti kaikkina muina vuodenaikoina paitsi kesäisin tbh) ja vielä vähemmän keitetyistä kasviksista. Ainoa, josta pidin oli keitetty porkkana, nykyään maha ei kestä sitäkään. Et se siitä.
Tämän kertaisen sopan lähtöideana oli sipulinen keitto, mutta lopputulos oli enemmänkin kesäkurpitsainen.
1 kesäkurpitsa
n. 0,5 dl kukkakaalta (pakaste)
n. 1 dl parsakaalta (pakaste)
1 omena
suolaa
musta-, mauste- ja viherpippurisekoitetta
margariiniä (maidotonta)
7 laakerin lehteä
Vettä + suolaa kattilaan rehujen kanssa ja keitetään n. puoli tuntia. Kun kasvikset ovat keittyneet laakerin lehdet kerätään talteen. Samoin veden määrää kantsii vähän tarkastella. Sitten mausteita ja margariinia kattilaan ja sauvasekoittimella sekaisin tasaiseksi mössöksi. Makua voi säätää vielä lopuksi, jam!
maanantai 25. huhtikuuta 2011
Piirakkahommia
Yksi blogi. Kaksi kirjoittajaa. Kaksi hyvin erilaista syöjää. Yksi iso piirakka ja ehkä vähän soppaa kanssa. Jenni ja Kaisa.
Olemme kaksi jyväskyläläistä opiskelijanaista, ainakin toistaiseksi. Toinen meistä aloitti opiskelut ja toinen tähtää päätökseen. Samaan keittiöön ja samaan ruokapöytään olemme päätyneet leotoiminnan kautta. Harrastamme sunnuntaibrunsseja, kahvitteluja ja muuta hengailua toistemme luona ja ympäri maailmaa pienellä ja isommalla porukalla. Siihen, että olemme syöneet täysin samaa ruokaa, on tarvittu monta hetkeä ajatustyötä, soveltamista ja Jennin puolelta kompromisseja.
Ajatusmaailma on hyvin samanlainen molemmilla. Hyvä ruoka, parempi mieli ja tehdään vaikka vallankumous, mutta syyään eka. Käytännössä rajoituksena tulee Kaisan hankala maha ja Jennin valinta syödä karppaamisen ja paleon risteytyksellä. Päätimme, että tämähän ei estä yhteisiä mässäilyhetkiä ja kokkailuja. Molemmat voivat vaikka tehdä omat sapuskansa, ja pysyä omalla lautasellaan. Blogiin kasaamme ruokainspiraatioita, -tapahtumia ja -reseptejä, joiden taso vaihtelee, sekä kaikkea muuta älinää, arvostelua ja hienoja hetkiä!
Tässä esimakuna tämän päivän piirakkatehtaan tuotokset.
Ensin Jennin versio: Pohjaton piirakka.
7 munaa
1 dl maitoa
7 pientä porkkanaa
150g pakastepinaattia
1 punasipuli
n. 200g raejuustoa
n. 150g juustoraastetta
5 valkosipulin kynttä
aurajuustoa
mustapippuria
suolaa
Kaikki sekaisin, vuokaan ja uuniin. Uunista ulos sitten, kun piirakka ei enää hytise.
Kaisa haluaa selitellä hyvällä säällä luomustaan.
3 hapankorppua (koska ruisleivät unohtui kotiin)
kukkakaalta
parsakaalta
vihreitä papuja
juustoraastetta
mustapippuria
suolaa
Täytteet leivälle ja uuniin. Pois sitten, kun hyvältä tuntuu.
Hyvää ruokahalua :)
Olemme kaksi jyväskyläläistä opiskelijanaista, ainakin toistaiseksi. Toinen meistä aloitti opiskelut ja toinen tähtää päätökseen. Samaan keittiöön ja samaan ruokapöytään olemme päätyneet leotoiminnan kautta. Harrastamme sunnuntaibrunsseja, kahvitteluja ja muuta hengailua toistemme luona ja ympäri maailmaa pienellä ja isommalla porukalla. Siihen, että olemme syöneet täysin samaa ruokaa, on tarvittu monta hetkeä ajatustyötä, soveltamista ja Jennin puolelta kompromisseja.
Ajatusmaailma on hyvin samanlainen molemmilla. Hyvä ruoka, parempi mieli ja tehdään vaikka vallankumous, mutta syyään eka. Käytännössä rajoituksena tulee Kaisan hankala maha ja Jennin valinta syödä karppaamisen ja paleon risteytyksellä. Päätimme, että tämähän ei estä yhteisiä mässäilyhetkiä ja kokkailuja. Molemmat voivat vaikka tehdä omat sapuskansa, ja pysyä omalla lautasellaan. Blogiin kasaamme ruokainspiraatioita, -tapahtumia ja -reseptejä, joiden taso vaihtelee, sekä kaikkea muuta älinää, arvostelua ja hienoja hetkiä!
Tässä esimakuna tämän päivän piirakkatehtaan tuotokset.
Ensin Jennin versio: Pohjaton piirakka.
7 munaa
1 dl maitoa
7 pientä porkkanaa
150g pakastepinaattia
1 punasipuli
n. 200g raejuustoa
n. 150g juustoraastetta
5 valkosipulin kynttä
aurajuustoa
mustapippuria
suolaa
Kaikki sekaisin, vuokaan ja uuniin. Uunista ulos sitten, kun piirakka ei enää hytise.
Kaisa haluaa selitellä hyvällä säällä luomustaan.
3 hapankorppua (koska ruisleivät unohtui kotiin)
kukkakaalta
parsakaalta
vihreitä papuja
juustoraastetta
mustapippuria
suolaa
Täytteet leivälle ja uuniin. Pois sitten, kun hyvältä tuntuu.
Hyvää ruokahalua :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)